Olin varma että paino olisi noussut. En ole katsonut juurikaan mitä syön. Ehkä alitajuntani on tehnyt työn puolestani? Joka tapauksessa. Kävin juuri vaa'alla vessasta tultuani ja luku oli pienin mitä olen nähnyt sitten viime kesän alun. Vielä ei olla uuden luvun puolella mutta se ei nyt haittaa, koska olin varma että paino olisi noussut kamalasti.
Ääni vie tällä hetkellä taas 6-0. Meillä on kotona pieni koiranpentu, jonka haimme viime viikolla. Yhtään valehtelematta se on pelastanut päiväni. Otus on jo nyt niin kovin rakas. Eilen kuitenkin ääni voitti, vaikka nappisilmä tuijotti pää kallellaan haluten syliin. Tiesin, että mummoni oli lähtenyt matkoille, joten oli mahdollisuus karata tänne päiväksi tai kahdeksi. Paikkaan, jossa ei ole ruokaa. Täällä mä nyt olen. Mietin lähenkö illalla kavereiden kanssa baariin, joita en edes ole nähnyt kuukauteen, vai jäänkö tanssimaan äänen kanssa.
Ps. Eilen oli osastolle haastattelu. Menin, mutta taisin olla väärässä paikassa ja puhelin tuuttasi varattua kun yritin soittaa. Tämä taisi olla merkki. Hyvästi osasto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Taikasanasi pelastavat päiväni ♥