Ollessani jonkun kanssa - lopetan syömisen.
Ollessani kotona - syön senkin edestä.
VIHAAN ITSEÄNI JA TÄTÄ TUNNETTA.
Olen ollut kotona eilisen ja tämän päivän hieman kipeänä ja olen vain syönyt. Olen niin turvonnut sekä lihonut ihan varmasti puolitoista kiloa tai jotain en tiedä. Mua ahdistaa niin paljon. Miksi mä pilaan sen hyvän olon aina syömällä jossakin vaiheessa? Sen jälkeen en jaksa enää välittää, koska on jo paska olo, niin ihan sama, ansaitseni sen kamalan ahdistuksen ja vielä paskemman olon, joka tulee laittamalla vielä se seuraava ja sitä seuraava annos ylimääräistä suuhun.
Psykiatri on perjantaina. En jaksaisi odottaa. Silti olen varma, että kun istun sille uudelle sohvalle ja avaan suuni, en saa kerrottua kuinka kamalalta minusta oikeasti tuntuu. Sillä hetkellä oloni on yleensä parempi ja mieleni blokannut ne kamalimmat tuntemukset, joten en osaa alkaa valittamaan tai kuvailemaan.
Oon niin väsynyt tähän kaikkeen. Oon tosissani yrittänyt taistella vastaan, mutta taas olen niin alhaisessa pisteessä mieleni kanssa, että ei. Ei ei ei. Loppuuko tämä ihan oikeasti koskaan?
Voi kuule, mä jos kuka niin ymmärtää sua, ja noita tunteita.. Ja en myös itsekkään yleensä kerro niit pahimpia asioita psykalle koska siitä alkaa yleensä se kunnon hössötys sitte ja kaikilla maailman kysymyksillä alkaa pommittaan..
VastaaPoistaIkävä kuulla :/ ja joo, mä vaan lähinnä en jaksa kertoa koska en osaisi selittää kaikkea, miksi tunnen tai ajattelen niin. Liikaa vaivaa.
PoistaTunnen tuskasi valitettavan hyvin :< mut koita tehdä vaik 150 xhyppyy ennenku alat syömää/heti ku tuut kotii. Tää auttaa muo :) Stay strong xx
VastaaPoista