En ole halunnut lukea teidän blogeja, en ole halunnut tulla tsekkaamaan omaanikaan. Välitän teistä kamalasti ja olen ajatellut muutamia, mutta hiljaisuuteni on syitä - toivon että ymmärrätte:
- painan enemmön kuin ikinä > olen yrittänyt hyväksyä sitä joten laihdutusjuttujen lukeminen ei olisi tukenut asiaa
- pakonomainen laihdutukseni on lähes kadonnut tai ainakin vähentynyt huomattavasti
- tunnen aitoa iloa ja hyvää olo aijoittain
- voin aamulla juoda esim. pepsi maxia tai vaikka ottaa veljeni leivästä pari haukkua tuntematta oloa etten voi enää mennä kouluun.
En tiedä syytä sille, miksi krjoitain juuri NYT. Onko se pieni känni vai se, että mieleni on tehnyt jo viime viikosta kirjoittaa tänne? En tiedä. En kuitenkan ole uskaltanut avata kirjoituskenttää ja alkaa kirjoittamaan.
Kuten mainitsin, tunnen aitoa hyvää oloa ajoittain, enkä tunne itseäni 24/7 lihavaksi paskakasaksi, jolla ei ole mitään arvoa.
Ehkä minun olisi kuitenkin pitänyt kirjoittaa, sillä juttua olisi nyt vaikka miten paljon, mutt kirjaimet hyppivät silmieni edessä ja sormien on vaikea painaa oikeaa näppäintä. Huoh.
Taidan kirjoittaa huomenna. Tai siis tänään. Lauantainsa.
Kirjoitan romaanin. Pitkän tekstin siitä, mitä minulle on tapahtunut, miksi en ole kirjoittanut ja mitä mielessäni liikkuu nykyään. Ehkä. Sitä haluaisin nyt. Ehkä tunnen erilailla kun herään. En tiedä. Onko siellä enää ketään lukemassa teksejäni? Lukija määrä näyttää nyt 77, mutta kuinka moni oikeasti noteeraa?
En tiedä. En tiedä kuvaa elämääni nykyään. Joka osa-alueella. Enemmän kuin koskaan.
kiva kuulla, että tunnet välillä iloa <3 :)
VastaaPoistavaikka painatkin enemmän, kuin ikinä usko pois, aivan varmasti se on sen arvoista, saa tuntee sen ilon, kun olla laihana ja sitä ei silloin pysty tuntemaan, tuntee kokoajan pahaa oloa, ahdistusta, masentuneisuutta yms :/
voi olla, asia on vain kamalan vaikea hyväksyä. :/ mutta ehkä se tästä vielä muuttuu paremmaksi.
PoistaMinä luen joka sanan. :)
VastaaPoista<3
Poista