Kuitenkin kävellessäni sieltä kotiin tunsin kuin iskun vasten kasvoja kun tajusin; jos mä aion edistyä tässä lajissa, mä en voi tulla laihaksi, pieneksi ja siroksi. Keijukaiseksi. Täydelliseksi. Mun on kasvatettava vähän lihasta. Mä en voi olla vain luiseva.
 |
| Mun siis pitää sanoa hyvästit näille kauniille kehoille. Tiedän etten varmaan edes olisi tarpeeksi vahva päästäkseni tällaiseen täydellisyyteen, mutta silti.. Mua ahdistaa se. Mun on pystyttävä siihen.. Ehkä. Olenko mä tarpeeksi, jos en tule langanlaihaksi? En. Mutta toisaalta, enhän mä nytkään ole ja silti ihmiset eivät oksenna päälleni nähdessäni mua. Mun pää on täysin sekaisin ja ajatuksen solmussa. Mitä mä teen? Psst! Olen pitkään ajatellut josko uskaltaisin laittaa kuvia itsestäni.. Edes trikoot ja tiukka toppi päällä, alusvaatteisillani en vielä todellakaan kehtaisi olla, en varmaan ikinä kehtaakaan. Mutta niin.. |
"näille kauniille kehoille"?
VastaaPoista"tällaiseen täydellisyyteen"?
Tykkäät siis kuivatuista balsamoiduista muumioista?
"etten varmaan edes olisi tarpeeksi vahva"?
Tarvitsee olla ainoastaan surullisen heikko omaa sairauttaan vastaan, että yltää noiden kuvien mukaisiin inhottavuuksiin. Ainoa hyvä puoli heillä on, että heidän ruumisarkuille ei tarvita 1-2 kantajaa enempää. Enempää heillä ei välttämättä ystäviä olisikaan jäljellä, sillä tuollainen tauti usein loitontaa ihmisiä ympäriltä hyvin tehokkaasti.
Muuta en voi tähän sanoa kuin että se on sinun mielipiteesi, ole iloinen että voit ajatella tuolla tavalla.
VastaaPoistaÄlä ota tätä mitenkään väärin, mutta musta ois hauska nähdä susta kuvia ! :D Kiva kun tykästyist siihben tanssiin, se on ihan hurjan kehittävää ja haastavaa. Lihaksia tuut tarviimaan, mutta ei sellasii hemo bodari lihaksii ! Voimia <3
VastaaPoistaHaha en, ehkäpä joskus uskallan jotain kuvamateriaalia laittaa itsestäni! :) Ja jep, eihän sellaiset pikku piilolihakset varmaan mitään haittaisi.
VastaaPoistaKiitos, sinne myös <3