Mä en jaksa itteeni. Työnnän kaikki pois mun luota. En tiedä teenkö sitä tahalleen vai tahattomasti.
Mua pelottaa, että ihmiset jättää mut kohta. Unohtaa.
Mutta voisin syyttää siitä vain itseäni.
Mua pelottaa, että ihmiset jättää mut kohta. Unohtaa.
Mutta voisin syyttää siitä vain itseäni.
Lauantaina meillä oli pari kaveria käymässä. Toinen heistä jäi yöksi ja alettiin nukkumaan puoli kuuden maissa aamuyöstä kunnes yhtäkkiä ahdistuin kamalasti ja hyppäsin sängystä ylös ja sanoin että nyt ei käy, ei tää onnistu. Häädin hänet pois, saatoin vähän matkaa ja menin pienelle lenkille.
..lenkille.
Nykyään mun mielessä pyörii ruuan lisäksi liikunta. Mä olen alkanu käymään lenkeillä, vaikka olen aina vihannut sitä. Nyt mä käyn muutamia kertoja viikossa iltaisin. Yksikin ilta lähdin puoli kymmeneltä illalla vaikka miten väsytti, en vain voinut olla käymättä. Eilen kävi lähellä etten lähtenyt kesken koulupäivän koulusta, koska halusin kuluttamaan kaloreita ja lenkkeilemään.
Mihin mä olen nyt ajautumassa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Taikasanasi pelastavat päiväni ♥