Nyt jotain ei-niin-mieltä-lämmittävää.
Eilen olin baarissa viettämässä 18v synttäreitä (en siis omiani). Olin jo kotona hieman alamaissa, en olisi jaksanut lähteä, mutta olin jo luvannut mennä ja en todellakaan kehdannut perua tuloani, joten päätin että voisin esittää iloista ja pirteää muutaman tunnin ajan. Ehkä ei tarvitsisi edes esittää! Olin kuitenkin vannonut itselleni, etten hankkisi kupin kautta itselleni ylimääräisiä kaloreita.
Baarissa sain pidettyä itseni irti tiskistä eikä tehnyt ihme kyllä edes vaikeaa. Samalla ajattelin, että pääsen jossain vaiheessa oksentamaan kotona juotua mansikkakeittoa ja parit minicoctailpiirakat eikä kukaan tajuaisi tai huomaisi. No, ei menny sitten ihan suunnitelmien mukaan. Aina joku muu kavereista tuli mukaan tai muuta. Ahdisti. Jossain vaiheessa ihmiset alkoi tarjoamaan myös hörppyjä "Ota nyt, sut pitää saada ees pieneen känniin!" Mua ahdisti lisää, sieltä niitä kaloreita ropisi, vähäisesti, mutta silti.
Kaikista ahdistavinta oli kuitenkin, kun ihmiset kyseli vähän väliä että "Hei mikä on oot niin hiljanen?" "Väsyttääkö, miks et juo?" "Et juo ja oot hiljaa, et oo yhtään omaittes!" Vastailin vain että joo joo, väsyttää eikä tee oikein mieli nyt juoda. Just joo. Todellisuudessa mun päässä vain pyöri miljoonia kysymyksiä: Miks mä olen tällanen? Mikä mua vaivaa? Miks mä en osaa olla näiden ihmisten, mun ihanien ystävien kanssa, niinku ennen? Miks mun tekee vain mieli lähteä pois?
Noiden tuntien aikana päätin, etten mene enää pilaamaan mitään iltoja. Mä rakastan mun kavereita, mä en halua että niiden illat menee mun takia pilalle. Siksi olen päättänyt jäädä kotiin. Kukaan ei kaipaa mua oikeasti minnekkään.
Matkalla kotiin satoi enkä jaksanut edes välittää siitä. Mua ahdisti, oli kylmä ja tunsin itseni ihan kamalaksi ihmiseksi. Sateen takia kukaan ei huomannut mun itkevän.
Oli nyt vähän turhan pikkutarkka lailatus yhdestä illasta, mutta halusin jostain syystä kirjottaa sen ylös. Mä en osais olla enää ilman blogia. Tää on paikka jonne voin tulla kirjottamaan mitä mielessä pyörii eikä kukaan tiedä että ne ajatukset on just mun ajatuksia. Hyvä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Taikasanasi pelastavat päiväni ♥